EU-johtajien
tämänpäiväisessä huippukokouksessa päästiin laimeaan yhteisymmärrykseen
ilmastorahoitusta koskevissa kysymyksissä.
Kaksipäiväisten
neuvottelujen tuloksena EU-johtajat päätyivät loppupäätelmään, jonka mukaan
kehitysmaiden ilmastotoimiin tarvitaan 100 miljardia euroa vuodessa vuoteen
2020 mennessä. Luku sisältää myös julkisen rahoituksen, joka arvioiden mukaan
olisi samalla aikataululla 22-50 miljardia euroa vuodessa. Lyhyen aikavälin
rahoitustarve, jonka arvioitiin olevan 5-7 miljardia euroa vuodessa, jätettiin jäsenmaille
vapaaehtoiseksi.
”Julkisen
rahoituksen tarpeen määritteleminen ensimmäistä kertaa on merkittävä askel.
Vaikka luvut ovat edelleen kaukana tarvittavista summista, tarjoavat ne
lähtökohdan Kööpenhaminan neuvotteluille. Se, ettei EU pystynyt tekemään
sitoumuksia omasta osuudestaan ja lyhyen aikavälin rahoitustarve jäi
vapaaehtoiseksi, oli pettymys”, toteaa Kirkon Ulkomaanavun
ilmastonmuutosasiantuntija Katri Suomi.
EU-johtajat
eivät myöskään ottaneet kantaa siihen, onko rahoitus uutta aikaisempien 0,7
prosentin kehitysapusitoumusten päälle.
”Ilmastorahoituksen
sisällyttäminen jo olemassa oleviin kehitysapusitoumuksiin vaarantaa sekä
köyhyyden vähentämiseen että ilmastonmuutoksen torjumiseen asetetut tavoitteet.
Jos uutta rahaa ei löydy, köyhyys lisääntyy ja ilmastonmuutoksen vaikutukset
moninkertaistuvat”, Katri Suomi sanoo.
Kirkon
Ulkomaanapu kumppaneineen odotti EU-johtajien huippukokoukselta selkeitä päätöksiä
ilmastorahoitukseen liittyen. Neuvotteluaikaa on jäljellä enää viikko ennen Kööpenhaminan
ilmastokokousta ja moni neuvotteluasia on vielä auki.
Kirkon
Ulkomaanavun ilmastonmuutosasiantuntija Katri Suomi, puh. 050 326
3487.