1980- ja 1990-lukujen sisällissotien jälkeen Latinalainen Amerikka on vihdoin päässyt nauttimaan rauhan vuosista ja kiihtyvästä talouskasvusta. Monelle unelmat ovat kuitenkin jääneet tavoittamattomiin, sillä muutokset ovat hitaita, eivätkä talouskasvun hyödyt jakaannu tasapuolisesti.
Yhteiskunnalliset vaikuttamismahdollisuudet ontuvat, saasteet ja luonnonvarojen riisto uhkaavat maanosan luonnon monimuotoisuutta. Myös väkivalta, korruptio ja järjestäytynyt rikollisuus aiheuttavat ongelmia.
Uusliberalistisen talousmallin hyödyntäminen on vielä jäänyt rikkaiden ja vaikutusvaltaisten etuoikeudeksi, ja monen latinalaisamerikkalaisen unelma onkin vaihtunut pakosta ”amerikkalaisen unelman” tavoitteluun: joka vuosi miljoonat siirtolaiset jättävät kotipaikkansa uskaltautuessaan vaaralliselle matkalle kohti pohjoista.
Kirkon Ulkomaanavun tärkeimmät työalueet Latinalaisessa Amerikassa ovat Keski-Amerikka (Guatemala, El Salvador ja Honduras) sekä Andien alue (Peru). Karibialla Ulkomaanapu on keskittynyt läntisen pallonpuoliskon köyhimpään valtioon Haitiin.
Avustustyön osuus Latinalaisen Amerikan kaikesta tuestamme vuonna 2008 oli 7,4%.